Hyvää ja rauhallista Joulua blogin lukijoille!

Kun maas on hanki ja järvet jäässä
ja silmä sammunut auringon,
kun pääsky pitkän on matkan päässä
ja metsä autio, lauluton,
käy lämmin henkäys talvisäässä,
kun joulu on, kun joulu on.

Ei huolta, murhetta kenkään muista,
ei tunnu pakkaset tuikeat,
vain laulu kaikuvi lasten suista,
ja silmät riemusta hehkuvat,
ja liekit loistavat joulupuista,
kun joulu on, kun joulu on.

On äiti laittanut kystä kyllä,
hän lahjat antaa ja lahjat saa,
vaan seimi pahnat ja tähti yllä
ne silmiin kalleina kangastaa;
siks' mieli hellä on kristityllä,
kun joulu on, kun joulu on.

Pienelle pojalle ristiäiskakkua.

Mallia katsoin ihan häikelemättömästi KakkuHelmen ihanista kakuista.

Kakku on 5 munan ja täytteenä tutu mansikkasurvos, banaani ja floravispi. Pinta on marsipaania ja sen alla on sokericreme. Pinta suihkittu helmiäisellä. Koristeet marsipaania.

Ja koristeeseen katsoin mallia Rouva E:n ihanista vauvoista. Tälle ei kyllä kuva anna oikeutta, mielestäni tämä oli luonnossa nätimpi :). Kokonaisuuteen olen kyllä tyytyväinen.

Tein kokeeksi mansikkaisia kola-karkkeja. Ohje on Maria Öhrnin kirjasta Iki-ihanat karamellit. Helppoja valmistaa eikä maussakaan vikaa ollut. Kivoja vaikka joulumuistamiseksi.

Mansikkakolat

noin 30kpl

1 dl(100g) tuoreita tai pakastettuja mansikoita soseutettuna

1 rkl sitruunamehua

1 1/2 dl kuohukermaa

2 1/2 dl (220g) sokeria

1rkl vaaleaa siirappia (itse laitoin tummaa)

Hienonna mansikat ja sekoita siihen sitruunamehu. Sekoita kaikki ainekset paksupohjaisessa kattilassa ja kuumenna seos hiljalleen sekoittaen kiehuvaksi. Keitä seosta, kunnes lämpömittari näyttää sen lämpötilaksi 120 astetta. Kaafda seos leivinpaperilla vuorattuun neliskulmaiseen(max. 20x20cm) vuokaan ja jähmetä. Leikkaa sen jälkeen levy neliskulmaisiksi paloiksi ja säilytä palat viileässä.

Esikoinen on hurahtanut sieniin. Tänä syksynä on tehty retki jos toinenkin metsään katselemaan ja kuvaamaan sieniä. Uskomattoman hyvin poika tunnistaakin eri sienet ja aina jos löytyy joku uusi, tietää heti mikä sieni se voisi olla. Suppilovahveroita on löytynyt sopivasti myös kerättäväksi, ja ne onkin pojan suurta herkkua.  Ihan mukava innostus, koko perhe on oppinut tunnistamaan useita sieniä, jopa 3-vuotias tunnistaa mm. keltahaperon,karvarouskun ja känsätuhkelon. Siispä 7-vuotiaan synttärikakuksi oli itsestäänselvyytenä sienikirja.

Sienikirja- kakku

8 munan pohja, muotoiltu kirjaksi. Välissä tutut suosikit; mansikka, banaani ja flora vispi. Päällä ja koristeet marsipaania.

Sankari maalasi sienten kuvat itse ja minä tein koristeet. Kuinka monta lajia tunnistatte?

Ainon juhliin lähti mukanamme Maija- kakku.

Maija Mehiläinen-kakku

Tässä taas ei ole mitään uutta . 6 munan pohja, mansikka banaani ja flora vispi. koristeet marsipaania.

Maija Mehiläinen kukkaniityllä